VIREYSTILAN JA OMIEN SYKLIEN MUKAAN TOIMIMINEN

Valtava työmäärä voi uuvuttaa kenet tahansa. Aina uupumuksen taustalla ei kuitenkaan ole töiden määrä vaan se tapa, jolla työtään tekee. Tunnistatko itselläsi mailanpuristusotteen? Entä suorittajaolotilan? Onko kuminauhamainen toiminta sinulle tuttua – venyy ja venyy, kunnes lopahtaa totaalisesti?

Kaikkien edellä mainittujen toimintamallien tilalle on mahdollista löytää muita, tasapainoisempia työskentelytapoja. Itselleni erittäin hyödyllinen keino kuormituksen säätelyssä on ollut vireystilani mukaan toimiminen. Olen kuulostellut omaa vireyttäni sekä vuorokausi-, viikko- että kuukausitasolla, ja löytänyt tietynlaisen toistuvan kaavan siinä, miten vireyteni vaihtelee. Tämän kaavan löydettyäni olen pyrkinyt toimimaan sen mukaisesti. Vireystilan mukaan työskentely on mahdollista silloin, jos pystyt itse päättämään omasta ajankäytöstäsi, ainakin pääosin.

Vireystilan kuulostelu vuorokausi-, viikko- ja kuukausitasolla

Kun alat tutkia omaa vireyttäsi vuorokausitasolla, saatat huomata, että olet virkeimmilläsi ja jaksavimmillasi aina tiettynä aikana vuorokaudesta. Se on se ajankohta, jolloin kannattaa tehdä eniten ajattelua vaativat työt. Se voi olla esimerkiksi aamupäivisin klo 10–12. Yhtä hyvin se voisi olla vaikka iltaisin klo 19–21. Useimmille se kuitenkin on aamuisin tai keskellä päivää. Sanotaan, että ihminen pystyy tekemään luovaa ajattelutyötä nelisen tuntia päivässä. Tuo aika voi olla myös lyhyempi. Siihen itselle sopivaan ajankohtaan kannattaa joka tapauksessa jättää ne vaativimmat sähköpostit, suunnittelutyöt tai analyysihommat. Kun vire on korkeimmillaan, työt sujuvat huomattavan paljon helpommin kuin vireen ollessa matalalla. Välillä olen jopa yllättynyt siitä, että jokin työ, jota olin pitkään lykännyt, tulikin lopulta valmiiksi alle puolen tunnin aiheuttamatta minkäänlaista tuskaa. Tuska oli tullut vain työn ennakoinnista ja huonosta omatunnosta sen lykkäämisen suhteen.

Vireystilaa on hyvä kuunnella paitsi vuorokausitasolla myös viikko - ja kuukausitasolla. Oman jaksamiseni kannalta olen havainnut hyväksi tehdä asiakastyötä maanantaista torstaihin. Koska perjantaisin vireyteni on jo vähän laskenut, silloin teen muita hommia, esimerkiksi tarvittavat toimistotyöt, viikon rästityöt ja kaikkea sekalaista asioiden hoitoa. Täten pystyn kokemaan perjantait jo jossain määrin palauttavina työpäivinä.

Kuukausitasolla levon ja palautumisen tarve voi vaihdella yksilöllisesti paljonkin. Yleisesti ottaen naisilla kuukautisten ajankohta on sellainen, jolloin nainen kaipaa lepoa enemmän kuin syklin muina aikoina. Toisilla levon tarve on voimakkaimmillaan viikon ajan ennen kuukautisia. Toiset tarvitsevat enemmän lepoa kuukautisten parin ensimmäisen päivän aikana. Nämä ovat sellaisia kehon merkkejä, joiden kuunteleminen auttaa toimimaan itselle luonnollisella tavalla, ei väkisin puskemalla. Näihin lepoa vaativiin päiviin on luonnollisesti hyvä kalenteroida sellaista tekemistä, joka sujuu helposti ja kevyesti. Tärkeää on huomata, että kuukautissykli saattaa vaikuttaa vireyteen ja esimerkiksi nukkumiseen vielä vaihdevuosien jälkeenkin. Myös miehen on mahdollista havaita omassa jaksamisessaan erilaisia syklejä, vaikka niihin eivät hormonit suoranaisesti vaikutakaan.

Tekemisen impulssin seuraaminen

Mikä tahansa homma sujuu helpoiten, jos pystyy tarttumaan siihen sillä hetkellä, kun saa impulssin sen tekemiseen. Itse sovellan tätä niin kirjoitushommiin kuin kotitöihinkin. Jos esimerkiksi olen varannut itselleni koko tiistaipäivän kirjoittamiseen, saatankin saada jo maanantaina impulssin aloittaa hommat. Jos muun tekemisen suhteen pystyn tähän impulssiin tarttumaan, pääsen jo maanantaina hyvään tekemisen meininkiin, josta on sitten tiistaina helppoa ja innostavaa jatkaa.

Perustana väljä suunnitelma

Vireystilan ja tekemisen impulssin seuraaminen on helpompaa, jos työnteon tai minkä tahansa tekemisen perustana on jonkinlainen suunnitelma. Itselläni on tapana tehdä lyhyitä tehtävälistoja paitsi päiville myös viikoille sekä kuukausille. Haluan korostaa tuota listojen lyhyyttä. Liian pitkät tehtävälistat olen kokenut lamaannuttaviksi. Tällaisten väljien suunnitelmien toteuttaminen mahdollistaa eri hommien tekemisen juuri sillä hetkellä, kun niihin on helpointa ja innostavinta tarttua. Sanomattakin on selvää, että aikatauluihin tarvitaan riittävää väljyyttä, jotta spontaanisuudella ja inspiraatiolla on tilaa herätä ja leimahtaa liekkeihin. Suunnitelmiin kannattaa siis sisällyttää myös ilmatilaa.

Jokaisella on myös niitä viikkoja, jolloin inspiraatio ei edes nosta päätään. Silloin taustalla oleva suunnitelma on se punainen lanka, jota seurata. Niinä päivinä töitä tulee tehtyä ehkä vähän rutiininomaisemmin kuin muina aikoina. Se on vain hyväksyttävä. Joillakin täydellinen spontaanisuus voi olla se kantava voima kaiken aikaa. Itse tarvitsen arjen rakenteeksi tuon punaisen langan, eli jonkinlaisen suunnitelman, jonka puitteissa olen vapaa toimimaan myös spontaanisti ja luovasti.

Sunnuntaipalaveri

Tulevan viikon suunnittelemiseksi olen ottanyt käyttöön sunnuntainpalaverit itseni kanssa. Silloin läpikäyn seuraavan viikon ohjelmaa ja sillä hetkellä tiedossa olevia työtehtäviä. Jos yksi tulevan viikon tavoitteistani on esimerkiksi blogitekstin kirjoittaminen, lisään kalenteriin ainakin yhden pidemmän kirjoitusajan, jolloin saan putkeen ja keskeytyksettä perehtyä vain tekstiini. Tämän lisäksi katson jo alustavasti, missä väleissä eri päivinä minun on myös mahdollista sitä kirjoittaa. Laitan itselleni deadlinen usein perjantai-iltapäivälle, koska se tuntuu lempeältä. Siten minulla on koko viikko aikaa työstää tekstiä sekä suunnitellusti että innostuksen impulsseja seuraten.

Vireystilan säätely

Kaikkea työtä ei ole mahdollista sovittaa omaan vireystilaan. Silloin omaa vireyttään voi ainakin hieman säädellä esimerkiksi tauottamalla päivän itselleen sopivaksi. Tauko voi olla sen mukainen, mitä juuri siihen hetkeen tarvitsee. Jos on väsynyt ja alavireinen olo, voi mukava keskustelu kahvitauolla virkistää. Jos on mahdollista tehdä pieni kävelylenkki ulkona, se voi toimia jopa paremmin. Jos on tarpeen purkaa ylivirettä, siihen toimii jokin maadoittava toiminta, esimerkiksi rauhallinen hengittely jo ennen tee- tai kahvikuppiin tarttumista.