Lyhytterapia uupumuksen hoidossa
Kun asiakas tulee lyhytterapeutin vastaanotolle uupumuksen vuoksi, hän on yleensä jo hyvin selvillä uupumuksensa syistä. Lähtötilanteen kartoitus onkin se ensimmäinen asia, jota käydään yhdessä läpi. Muutosta ei voi tapahtua ellei tiedetä, mihin muutosta halutaan.
Koska lyhytterapia on nimensä mukaisesti lyhytkestoista, yleensä 1–20 tapaamista, terapiakertojen tavoitekin on määriteltävä sen mukaisesti. Mietimme jo terapian alussa asiakkaan kanssa sitä, minkälaiseen tilanteeseen hän haluaisi terapiansa aikana päästä. Uupumuksen hoidossa tavoitetilanne asiakkaasta toiseen voi vaihdella paljonkin. Yhdellä se voi olla sängystä ylös pääseminen joka päivä. Toisella taas vaikka jonkin uuden inspiraation tai jopa elämän suunnan löytyminen sumuisen uupumisajan jälkeen. Tavoitteet riippuvat aina lähtötilanteesta sekä asiakkaan toiveista.
Tavoitetta kohti mentäessä terapeutin tehtävänä on kysymysten avulla herätellä asiakkaassa uusia ajatuksia. Terapeutti ei anna neuvoja, vaan auttaa asiakasta löytämään itse ne parhaat pienet muutoksen avaimet, jotka auttavat hänet ulos ahtaaksi käyneestä olotilastaan. Terapeutti voi kysyä esimerkiksi: Mistä tekemisestä voisit luopua keventääksesi kuormitustasi? Tai vaikkapa: Mitä tapahtuu, jos sanotkin ”Ei” johonkin sinua kuormittavaan pyyntöön?
Uupumusta hoidettaessa on tärkeää, että hoito ei lisää asiakkaan kuormitusta. Terapian tarkoitus ei esimerkiksi ole syytää valtavaa määrää vinkkejä asiakkaan toteutettavaksi. Terapian aikana voidaan kyllä yhdessä miettiä pieniä, arkisia, hyvää tekeviä muutoksia, joita asiakas voi halutessaan tapaamisten välissä testata. Tai sitten voidaan vain ajatuksen tasolla miettiä, mitä tällaiset muutokset voisivat olla. Mitä niistä asiakas voisi kuvitella kokeilevansa. Mitä hyötyä niistä voisi olla pitkällä tähtäimellä.
Terapiassa ei ole kiire. Jo kokemus kiireettömyydestä voi olla yksi merkittävä uusi juttu, jos kuormitusta on kasautunut pitkään jatkuneen kiireen vuoksi. Itse asiassa juuri ”pelkkä” oleminen voikin olla se kaikkein pelottavin asia, joka aiheuttaa ahdistusta ja herättää monenlaisia negatiivisia tunteita, syyllisyyttä, häpeää, itsensä moittimisen tarvetta. Terapeutin kanssa voi etsiä merkityksellisyyttä niihinkin hetkiin, kun ei koko ajan puuhaa jotakin tai juokse tavoitteiden perässä.
Lyhytterapian myötä on mahdollista tutkiskella omia tarpeita, vahvuuksia, toiveita, konkreettisia tavoitteita, tunnelukkoja tai vaikkapa omia toimintatapoja. Miksi esimerkiksi joissakin tilanteissa tulee aina toimittua samalla tavalla, vaikka on jo huomannut, että juuri siitä toimintatavasta ei ole vielä koskaan koitunut mitään hyvää? Miten toimia seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa toisin?
Muita terapeutin kymyksiä uupuneelle voisivat olla myös seuraavat:
Miten pystyisit vähän hellittämään? Mitkä ovat sinun rentoutumiskeinojasi? Miten olisit rakastavampi itseäsi kohtaan?Aina ei kysymyksiin heti löydy vastauksia. Mutta se ei haittaa mitään. Aiheisiin palataan, niissä viipyillään tarvittavan aikaa ja niitä tarkastellaan yhdessä monelta eri kantilta ja sopivalla tahdilla.
Terapeutti Heather Fiske on kirjassaan ”Elämästä on kysymys” todennut näin:
”Ratkaisukeskeisessä terapiassa ”paras käytäntö” on yksinkertaisesti se mikä toimii tietyssä asiakas-terapeutti -asetelmassa.”
Mitään valmista kaavaa ei siis ole olemassa uupumuksenkaan hoitoon. Terapeutilla on työkalupakissaan monia erilaisia mahdollisia keinoja, joilla tätä asiaa voidaan lähestyä. Erittäin tärkeät terapeutin perustyökalut ovat läsnäoleva kuunteleminen ja keskustelu. Niiden myötä avautuu ikkunoita moniin uusiin mahdollisuuksiin.
Lue myös:
Uupumuksen hoito homepatialla