Irtipäästämisen vapauttava voima

”Päästät vain irti. Kyllä se alkaa sitten heti helpottamaan.”

Tällaista neuvoa tulee usein vastaan sekä somessa että tavallisissa kahvikeskusteluissakin. Sanoma on selvä, mutta miten se irtipäästäminen sitten käytännössä tapahtuu? Onko se jotakin aktiivista toimintaa vai ennemminkin odottelua, että kipeä asia alkaa omalla painollaan asettua?

Irtipäästämisestä voi tulla mieleen jonkin hyvinkin raskaan, traumaattisen tapahtuman käsittely ja siitä toipuminen. Siinä tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Useimmiten siinä tarvitaan myös ulkopuolista keskusteluapua.

Irtipäästäminen on kuitenkin myös muutakin. Jotakin huomattavasti kevyempää kuin varsinaisten traumojen läpikäyminen ja silti tehokkaasti hyvää oloa lisäävää. Se voi olla isokin avain parempaan hyvinvointiin.

Mistä irtipäästetaan?

Mielellä on tapana takertua menneeseen ja tulevaan. Sellaisiin asioihin, tilanteisiin tai ihmisiin, joista on jostain syystä vaikea päästä eteenpäin. Tai sellaisiin tuleviin asioihin, joita ennakoi joko kutkuttavan odottavasti tai joista on jo valmiiksi huolissaan.

Kyse on siis tunteista sekä niihin liittyvistä ajatuksista. Tilanteiden ja keskustelujen läpikäyminen jatkuvana nauhana saa saman tunteen nousemaan päälle yhä uudelleen, laajenemaan ja värittämään mielen maailmaa pitkäksikin aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että se alkaa jo vähitellen viedä tilaa tämän hetken hyvien asioiden kokemiselta. Samoissa asioissa jumittaminen alkaa pikkuhiljaa muovata tulevaisuuttakin.

Tunteet ja ajatukset syntyvät ja elävät niin käsi kädessä, että on vaikea edes huomata, kummat niistä tulevat ensin. Negatiivissävytteiset ajatukset alkavat muodostaa tietynlaisia tunteita tai toisinpäin, ja noidankehä onkin valmis. On kuitenkin täysin mahdollista päästää irti sekä ajatuksista että oloa heikentävistä tunteista. Voidaan jopa puhua irtipäästämisen tekniikasta. Ajatuksista irtipäästäminen tapahtuu hieman eri tavalla kuin tunteista irrottautuminen.

Tunteista irtipäästäminen. Tunteita ei tarvitse pelätä.

Kun jokin hankalalta tuntuva tunne alkaa vyöryä päälle, luonnollinen reaktiomme on pakeneminen. Haluamme välttää ikävän tuntemuksen. Pelkäämme, että se alkaa tuntua sietämättömältä, tai että se kestää loputtomiin.

Tunteista irtipäästämisen tekniikka ei kuitenkaan toimi pakenemalla vaan aivan päinvastoin – vastaanottamalla. Tohtori David R. Hawkins (1927–2012) oli yhdysvaltalainen psykiatri, lääketieteen ja filosofian tohtori sekä henkinen opettaja, joka yhdisteli tutkimuksissaan tiedettä ja henkisyyttä. Hänen mukaansa tunne, jota ei vastusteta, katoaa, kun energia sen taustalta häviää. Ensiksi tunne pitää tiedostaa. Sitten sen annetaan tulla pintaan juuri sellaisena kuin se on, niin voimakkaana kuin se on. Kun tunteen antaa rauhassa hyökyä omaan olotilaan lainkaan sitä vastustamatta, tuomitsematta tai yrittämättä muuttaa sitä mitenkään, se alkaa itsestään muuntua kevyemmäksi tuntemukseksi.

Tohtori Hawkins määrittää tällaiselle tehokkaalle tunnetyöskentelylle kestonkin. Se on 10–20 minuuttia. Siinä ajassa tunne kuluttaa itse itsensä loppuun. Se palaa toki taas takaisin jossain vaiheessa, mutta kun sille joka kerta antaudutaan tällä tavalla vastustelematta, sen voima heikkenee kerta kerralta. Hawkinsin mukaan tällä tekniikalla pystytään käsittelemään mitä tahansa ja kuinka syviä tunteita tahansa.

Ajatuksista irtipäästäminen. Anna niiden vain lipua ohi.

Ajatuksia tulee ja menee. Ne liikkuvat menneseen ja tulevaan. Jos huomaa, että jotkut ajatukset eivät tee hyvää itselle, silloin on hyvä antaa niiden vain mennä menojaan kuin pilvien tuulen mukana. Tämä ei ole helppoa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että ajatuksia ei ole pakko ajatella loppuun asti. On täysin ookoo jättää ei-niin-hyvää-tekevät ajatukset kokonaan väliin ja siirtääkin huomio muualle. Se ei ole tuhkahduttamista. Tunteet kannattaa tuntea sellaisina kuin ne ovat, mutta ajatusten voi antaa vapaasti mennä kiinnittämättä niihin minkäänlaista huomiota. Ajatuksista irtipäästämistä voi harjoitella joka ainoa hetki. Se ei ole raskasta suorittamista vaan ennemminkin vain olemista sekunti sekunnilta, minuutti minuutilta.

Mitä hyötyä irtipäästämisestä on?

Irtipäästäminen vapauttaa voimia ja mahdollisuuksia uusille, hyville asioille. Raskas olo kevenee. Mieli lakkaa vähitellen tuottamasta erilaisia kauhuskenaarioita. Tunteita vapauttamalla sitä mukaa kuin niitä nousee pintaan vapautuu myös vanhaa tunnetaakkaa.

Tohtori Hawkinsin mukaan kielteisistä tunteista irtipäästämisen myötä moni ongelma ratkeaa. Olemukseemme pakkautuneet kielteiset tunteet ovat muovanneet uskomuksiamme, pienentäneet uskoa itseemme ja kasanneet mielessämme esteitä tiellemme. Kun tällainen tiivis paketti alkaa purkautua, saattaa Hawkinsin mukaan paljastua kokonaisia uusia elämänalueita. Aikaisemmin hankalilta tuntuneet asiat voivat muuttua vaivattomiksi ja tulla jopa nautinnollisiksi. Uusia ovia avautuu, koska muutumme samalla vastaanottavaisemmiksi. Tunteiden pidättely on vienyt voimia. Niiden vapauduttua voiman voikin käyttää uudella tavalla. Olemme rentoutuneempia, ja muutkin huomaavat sen. Saamme aivan uudenlaisia, positiivisia reaktioita muilta ihmisiltä.

Takertuvien tunteiden ja ajatusten vapautuessa mielestä alkaa purkautua myös valtava valikoima muuta sälää. Esiin putkahtaa uskomuksia, pelkoja ja pinttyneitä toimintatapoja. Olemme saattaneet uskoa, ettemme ansaitse kaikkea sitä hyvää, mitä salaa toivomme. Voi olla, että menetyksen pelko on saanut meidät konkreettisesti takertumaan johonkin haitalliseen ihmissuhteeseen, työpaikkaan, ylihuolehtimiseen tai uuvuttavaan elämäntyyliin. Ehkä jotkut lapsuudessa omaksutut arvot eivät enää olekaan meidän kohdallamme totta. Ehkä ne kuuluivatkin vanhemmillemme tai isovanhemmillemme. Tästä kaikesta sälästä on huomattavasti helpompi päästää irti siinä vaiheessa, kun tunteiden tunnistaminen ja käsittely on tullut jo tutuksi.

Irtipäästäminen ihan mistä tahansa voi tuntua hankalalta siksi, että pelkää menettävänsä sen myötä jotakin äärimmäisen arvokasta. Vasta irtipäästettyään huomaakin, että asiahan menikin ihan toisella tavalla – paljon paremmin kuin oli kuvitellut. Kun päästää vapaaksi raskaat, johonkin tapahtumaan tai ihmiseen takertuvat tuntemukset ja ajatukset, vapautuu tilaa uusille, raikkaille, hyville ja arvokkaille kokemuksille. Takertuminen ei pysty koskaan tuottamaan yhtä hyvältä tuntuvia tunteita kuin irtipäästäminen.

Helppoja apukeinoja tunteiden kanssa olemiseen

Tunteen neutraaliin tarkkailuun voi halutessaan ottaa lisäavuksi käden viemisen sen kohdan päälle kehossa, jossa tunne tuntuu. Esimerkiksi kämmenen asettaminen rintakehälle ja hengityksen suuntaaminen mielessä rintakehään kämmenen alle, alkaa sulattaa ahdistuksen tunnetta lähes välittömästi.

Läsnäoloharjoitukset tuovat apua tukaliin tunnetiloihin. Silloin kun ajatukset ja voimakkaat tunteet valtaavat olon, mielemme ikään kuin karkaa kehosta aiheuttaen jopa paniikkia. Siinä tilanteessa paras keino helpottaa oloa on maadoittua kehotuntemusten avulla. Hengittäminen on se ykkösjuttu. Kevyt sisäänhengitys ja kaksi kertaa sisäänhengityksen mittainen uloshengitys alkavat nopeasti palauttaa mieltä kehoon. Myös jalkapohjien painaminen tiukasti maahan ja mielen suuntaminen tuntemuksiin jalkapohjissa on yksi erittäin hyvin toimiva keino mielen ankkuroimiseksi takaisin kehoon.

Hoitomuotoja irtipäästämisen tueksi

Takertumattomuus menneeseen tai tulevaan tarkoittaa läsnäoloa tässä ja nyt. Täydentävät hoitomuodot ovat kaikki sellaisia, jotka tähtääväät mielen ja kehon rentoutumiseen, jotta oleminen tässä hetkessä on mahdollista. Esimerkiksi homeopaattinen rakennehoito pyrkii läsnäolon vahvistamiseen fyysisiä, emotionaalisia ja mielen oireita helpottamalla.

Myös keskusteluterapiat ovat merkittävässä roolissa tunteiden käsittelyssä ja ajatusmallien hyväntahtoisessa tarkastelussa. Esimerkiksi lyhytterapiassa on mahdollista käydä läpi vaikeitakin tunteita ja opetella terapeutin kanssa irtipäästämistä hyvin käytännönläheisellä tasolla, joka tuntuu turvalliselta. Silloin ei tarvitse pelätä, että jäisi voimakkaan tunteen kanssa yksin.

Lyhytterapiassa voidaan myös harjoitella uudenlaisia ajattelutapoja. Sen puitteissa on mahdollista miettiä, mitkä asiat ovat niitä, jotka auttavat olemaan tässä hetkessä. Mikä tekeminen esimerkiksi tuottaa sellaista tyydytystä, että sen myötä ei tule tarvetta miettiä asioita jatkuvasti menneessä tai tulevassa? Voidaan myös pohtia, minkälaisissa olotiloissa irtipäästäminen tuntuu erityisen helpolta ja miksi? Miten sellaisia helpottuneita olotiloja voisi tietoisesti luoda itselleen? Onko esimerkiksi kaikki omilla hartioilla painava vastuu täysin välttämätöntä kantaa vai onko siellä jotakin turhaa taakkaa, josta voisikin jo luopua?

Lähde: David R. Hawkins: Irti päästämisen taito, Basam Books, 2021.