Homeopatia ja autismi - Allisonin tarina

Seuraava teksti on alunperin julkaistu englanniksi Homeopathyplus.com -sivustolla. Olen suomentanut sen tähän. Alkuperäiseen tekstiin löytyy linkki tekstin jälkeen.

Suomessa on nykyään käytössä autismikirjon häiriö -diagnoosi, joka kattaa myös Aspergerin oireyhtymän. Englanninkielisessä alkuperäistekstissä edelleen käytetään tuota Aspergerin oireyhtymä -nimitystä, joten sen vuoksi olen sen ottanut mukaan suomennokseenkin.

Alisonin äiti kertoo tyttärensä tarinan…

6-vuotiaalla tyttärelläni Allisonilla on Aspergerin oireyhtymä. Häntä on hoidettu homeopaattisella rakennehoidolla vähän yli vuoden ajan.

Hän ei ollut terve eikä rauhallinen vauva. Päädyin vieroittamaan hänet rintaruokinnasta kolmen kuukauden ikäisenä, koska hän ei sietänyt rintamaitoani, ja hänelle piti alkaa antaa lisäravinteita sisältävää äidinmaidonkorviketta proteiiniallergian takia sekä Losec-nimistä refluksilääkettä. Hän ei sietänyt mitään ruokaa vielä yksivuotiaanakaan. Seuraavina vuosina hänen kasvaessaan huolehdimme hänen terveydestään rajoitetun ruokavalion sekä joidenkin biomedikaalisten lisäravinteiden avulla.

Kun aloitimme homeopatian, halusin siitä apua hänen käyttäytymiseensä ja fyysisiin terveysoireisiinsa. Hän on erittäin herkkä lapsi, ja hänellä on paljon sellaisia allergioita, jotka voivat aiheuttaa aistihakuista käytöstä. Ensimmäisen konsultaatiomme aikoihin hänestä oli tullut hyvin määräilevä, väittelynhaluinen, uhmakas ja joustamaton. Hän oli vaativa, eikä hän selviytynyt yleisesti ottaen oikein mistään. Hänellä oli myös ongelmia ummetuksen kanssa, sekä muitakin fyysisiä ongelmia.

Muistan, että se päivä, jolloin hänen piti ottaa ensimmäinen annos homeopaattista lääkeainettaan, oli meille erityisen vaikea. Olin todella innokas antamaan hänelle yksilöllisesti valittua lääkeainetta, jotta saisin nähdä, että onko siitä apua. Hän oli erittäin pahalla päällä ja hyvin töykeä. Annoin hänen ottaa nuuhkaisun pullosta, sillä aloitamme aina hänen kanssaan hyvin hellävaroen, koska hän on niin herkkä. 15 minuutin kuluessa hän tuli luokseni ja pyysi halaamaan häntä. Hän kiipesi syliini ja suorastaan suli syleilyyni sellaisella tavalla, jota en ollut koskaan aikaisemmin kokenut. Hän oli paljon tasapainoisempi, rauhallisempi ja rennompi. Tämä oli todella vahva, selkeästi huomattavissa oleva vaste, ja siitä hetkestä lähtien olen keskittynyt hoitamaan häntä homepaattisella rakennehoidolla.

Kun hän sai lisää annoksia, koimme lisää läpimurtoja hänen käyttäytymisensä suhteen, ja hänen terveysongelmansa kohentuivat myös.

Hänellä oli säännöllisesti aikoja, jolloin häneen ei saanut yhteyttä. Hän saattoi esimerkiksi jonakin aamuna herätä ja päättää olla keiju, ja pysyä sitten siinä teemassa koko päivän. Oli vaikeaa saada häneen yhteyttä, ja vaikka oli levollista nähdä hänen olevan iloinen ja viihtyvän itsekseen keijuna, minusta tuntui silti siltä kuin olisin menettänyt hänet. Kun hänen tilansa homeopatian myötä parani eikä hän enää mennyt niin usein hänen omaan maailmaansa, huomasin hänen ilmaisevan tunteitaan minulle silloin, kun hänellä oli paha mieli jostakin. Tästä päättelenkin, että aiemmin hän pakeni todellisuutta omaan maailmaansa, kun taas nyt hän pysyy nykyhetkessä ja kykenee ilmaisemaan, mistä hänellä on paha mieli.

On tapahtunut monia pieniä muutoksia, jotka ovat itselleni valtavan suuria, kuten esimerkiksi se, että hän on alkanut pitää minua kädestä. Aikaisemmin minun piti pakottaa hänet pitämään minua kädestä esimerkiksi tietä ylittäessämme. Hän ei lainkaan tykännyt kädestä kiinni pitämisestä. Myös hänen terveytensä on mennyt parempaan suuntaan. Hänen ruokavalionsa on laajenemassa, eikä hän ole enää niin herkkä niin monia ruokia kohtaan. Hän sietää yhä paremmin allergeeneja.

Minulla on tapaaminen hänen homeopaattinsa kanssa kuuden viikon välein, ja pidän päiväkirjaa hänen edistymisestään, joten minulla on muistiinpanoja viimeisen vuoden ajalta. Ne todellakin varmistavat sen, kuinka paljon hän on vuoden aikana edistynyt. Hänen edistymisensä on tasaista. En edes odota mitään nopeaa oireiden katoamista, koska hän saapui tähän maailmaan useiden ongelmien kanssa ja niitä kehittyi vielä lisää hänen kasvaessaan, joten niiden paraneminen ottaa aikaa ja vaatii sinnikkyyttä. Haluaisin kuitenkin hoitaa häntä hellävaraisesti homeopatialla tietäen, että silloin hän todellakin paranee eikä hänen oireitaan vain hallita tai suppressoida pitkäaikaisesti ruokavaliolla, elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä.

Käytän homeopatiaa nyt koko perheelle, ja olen kiitollinen siitä, että tyttäreni terveysongelmat ovat johdattaneet minut löytämään homeopatian, koska se tällä hetkellä vaikuttaa meihin kaikkiin positiivisella tavalla.

Elämä on niin paljon helpompaa homeopatian avulla, ja nyt kun ihmiset tapaavat tyttäreni ensimmäistä kertaa, he eivät edes huomaa hänen olevan autistinen.

Homeopaatti Fran Sheffieldin kommentti:
”Jotkut lapset, joilla on Aspergerin oireyhtymä kehittyvät nopeasti eivätkä enää täytä diagnoosin kriteerejä muutaman kuukauden kuluttua homeopaattisen hoidon aloittamisesta. Toisilla edistyminen on hidasta, mutta vakaata, ja kestää monta vuotta. Useimmat, kuten Alison kuitenkin edistyvät näiden kahden ääripään välillä. Lopputulokset ovat kuitenkin aina sydäntä lämmittäviä, oli edistymisnopeus minkälainen tahansa.

Monilla autismin kirjoon kuuluvilla lapsilla on ongelmia johtuen immuunijärjestelmän hypersensitiivisyydestä useita eri ruokia ja ympäristön allergeeneja kohtaan, mutta Allisonin tapauksessa se oli tavallista vakavampaa. Kaikkien mahdollisten aggravoivien vaikutusten minimoimiseksi hänelle annettiin lääkeainetta aluksi nuuhkaisuannoksina eikä suun kautta otettavina annoksina, ja kuten hänen äitinsä kertomuksesta voidaan huomata, annokset olivat silti tehokkaita.“

Lähteet:
Alkuperäinen englanninkielinen teksti:
https://homeopathyplus.com/reversing-autism-alisons-story
https://autismiliitto.fi/autismi/diagnosointi